Hintavertailu 2020.

Kilpailuta sähkön hinta ja lopeta turhasta maksaminen

Sähkön hinnassa voi olla suuriakin eroja riippuen sen tarjoajasta. Tämän takia onkin tärkeää tarkistaa oman sähkösopimuksen hinta tietyn väliajoin ja verrata sitä hintoihin mitä markkinoilla on tällä hetkellä tarjota. Tällä sivulla voit lukea lisää sähkön hinnasta, kilpailuttaa sähkösopimuksesi sekä tutustua parhaimpiin tarjouksiin.

Kilpailuta sähkön hinta
Kilpailutuksen tarjoaa
Sähkömittari.fi
Katso tarjoukset
Kilpailuta sähkön hinta ja lopeta turhasta maksaminen

Myös nämä saattavat kiinnostaa

Sähkön hinta

Sähkösopimuksen tekeminen on asia, joka tulee jossain vaiheessa lähes jokaisen suomalaisen eteen. Monelle ensimmäistä sähkösopimustaan tekevälle saattaa nousta monia kysymyksiä, joiden vastausten etsiminen saattaa olla aikaa vievää ja hankalaa. Monet saattavat myös miettiä, onko heidän, kauan aikaa sitten tekemä, sopimus ajan tasalla tai kannattaako sähkösopimus kilpailuttaa uudestaan. Ympäristökysymykset saattavat nousta monen valveutuneen suomalaisen mieleen, kun he miettivät sähkönsä alkuperää. Vastausten hakemisen helpottamiseksi vastaamme tässä artikkelissa yleisimpiin kysymyksiin sähköön liittyen. Vastaamme esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: paljonko sähkö maksaa, mistä sähkön hinta muodostuu, miten voin vaikuttaa sähkölaskun hintaan, miten sähkön alkuperä vaikuttaa sähkön hintaan ja minkälainen sähkösopimus on paras.

Suomessa löytyy yli 70 sähkön vähittäismyyjää, mikä on yllättävän suuri numero pienessä maassa. Vuodesta 1998 lähtien, jolloin sähkömarkkinat avautuivat, suomalaiset kotitaloudet ovat voineet vapaasti valita keneltä sähkönsä ostavat, eikä heidän tarvitse enää tyytyä lähimmän sähköyhtiön myymään sähköön. Valtakunnan tasolla sähkönsiirto tapahtuu Fingridin kantaverkossa, mistä se siirretään alueverkkoihin. Alueverkkoyhtiöitä on 12, jotka taas jakavat sähköä jakeluverkkoihin, jotka taas puolestansa myyvät sähkön kuluttajille. Suomen suurimmat sähköyhtiöt ovat kaupunkien omistamia sähköyhtiöitä kuten HELEN, joka on Helsingin kaupungin omistama sähköyhtiö. Noin 80 % koko Suomen sähköstä pystytään tuottamaan Suomessa. Loput sähköstä tuodaan siirtoyhteydellä muista maista. Suurin osa tuontisähköstä tulee Ruotsista.

Mitä sähkönsiirto eli verkkopalvelu tarkoittaa ja mikä on sen hinta?

Sähkön verkkopalvelun hinta, sähköenergian hinta sekä verot muodostavat sähkön hinnan kokonaisuuden. Kaikkien näiden osuus on kolmannes sähkölaskusta. Sähkön verkkopalvelu sisältää sähköverkkojen ylläpidon ja sähkön toimituksen kotiin. Sähköverkkoyhtiö määräytyy kiinteistön sijainnin mukaan, eikä sitä voi vaihtaa. Sähkömarkkinoiden vapautuessa kilpailulle, siirtopalvelut jätettiin kilpailun ulkopuolelle käytännön syistä. Kun samalla alueella on sama verkkopalveluiden tuottaja, ei tule päällekkäisiä verkkorakennuksia. Kun uusia rakennuksia rakennetaan, ne täytyy liittää verkkopalveluun. Verkkopalveluun liittyessä täytyy asiakkaan maksaa liittymismaksu, minkä suuruuteen vaikuttavat talon sijainti ja asiakkaan sähkön tarve eli minkä kokoisen sulakkeen tai liittymistehon asiakas tarvitsee. Eri verkkoyhtiöiden hinnat saattavat poiketa toisistaan paikkakunnan asiakasmäärästä, sähköverkon rakenteesta ja sijainnista riippuen.

Sähköverkon hinnoittelussa käytetään vyöhykeperustetta, eikä verkkopalvelun hintaa voi kilpailuttaa. Koska asiakkaalla ei ole vaihtoehtoa sen suhteen, mitä sähkönverkkoyhtiötä hän saa käyttää, on valtio laittanut Energiaviraston valvomaan verkkopalveluiden hintojen kohtuullisuutta. Hintojen korotuksille on määrätty korotuskatto, mitä verkkoyhtiö on velvollinen noudattamaan. Korotuskaton ansiosta sähköverkkoyhtiö ei voi nostaa hintoja yli 15 prosenttia edeltävän 12 kuukauden aikana keräämiinsä maksuihin verrattuna. Laki velvoittaa myös sähköverkkoyhtiöitä vastaamaan sähkön toimitusvarmuudesta kaikissa mahdollisissa olosuhteissa ja kohtelemaan kaikkia sähkönkäyttäjiä tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti riippumatta asiakkaan asuinpaikasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sähköverkkopalvelu maksaa saman verran kaupungissa kuin maaseudulla ja että asiakas maksaa jatkuvasta sähkönkäyttömahdollisuudesta, käyttää hän sähköä tai ei.

Sähkönverkkopalvelumaksulla asiakas saa siis sähköverkon jatkuvan huollon ja kunnossapidon sekä asiakkaan sähkönkäyttöä mittaavien laitteiden huollon ja kunnossapidon. Sähkön toimitustakuu taas takaa asiakkaalle vakiokorvauksen kaikista yli 12 h kestävistä sähköntoimituskatkoista. Sähköverkonhuolto ja vikojen korjauspalvelu toimii ympäri vuorokauden, viikon jokaisena päivänä. Suurin osa sähkönsiirtomaksuista menee toiminnan kehittämiseen ja sähkön toimitusvarmuuden parantamiseen. Muita merkittäviä kustannuseriä maksuista menee lumi- ja myrskytuhojen korjauskustannuksiin ja kantaverkkomaksuihin. Sähkönverkkomaksut käytännössä takaavat sen, että kuluttajilla on sähköä käytössä aina, ja sen että vikojen ilmaantuessa korjaus tapahtuu nopeasti ja laadukkaasti. Valtion laatima lainsäädäntö ja valvonta taas takaavat sen, että sähköverkkoyhtiöiden hinnat eivät voi nousta pilviin, vaan ne pysyvät kuluttajille ystävällisinä hintoina.

Sähköenergian ja verojen osuus hinnassa

Sähköenergian hinta muodostuu käytetystä sähköstä ja perusmaksuista. Sähköenergia on se osuus sähkölaskusta, jonka voi kilpailuttaa. Suomessa sähköenergiaa myyviä sähköyhtiöitä on useita kymmeniä, joten kuluttajalla on monta vaihtoehtoa mistä valita. Suurin osa Suomen sähköyhtiöistä toimii maanlaajuisesti, joten muuttaessa toiselle puolelle Suomea, saman sähköyhtiön pitäminen voi olla mahdollista. Sähköenergian hinta riippuu monen tekijän summasta kuten sähkön tuotannosta ja alkuperästä, vuodenajasta, vesisateen määrästä, markkinatilanteesta ja sähköpörssin hintavaihteluista. Pohjoismailla on yhteinen sähköpörssi. Sähkön tuotantoon vaikuttavat sääilmiöt, esimerkiksi jos vuosi on erityisen kuiva, ei vesivoimalla tuotettua sähköä saa tuotettua tarpeeksi, mikä tarkoittaa kalliimpien vaihtoehtojen käyttöönottoa. Kuiva kesä ja vähäluminen talvi vaikuttavat siis suoraan sähkön hintaan.

Kylminä talvipäivinä on sähkön kulutus taas suurempaa, joten pakkastalvet vaikuttavat markkinatilanteeseen. Kun sähkön kysyntä kasvaa, sähkön hinnat kasvavat samaa tahtia sähköpörssissä. Sama sähkö ei ole halvin kaikille kuluttajille, vaan asiakkaan sähkön käyttömäärä ja tavat vaikuttavat, mikä sähkö on kullekin asiakkaalle halvin. Sähköenergiayhtiöiden kilpailun myötä myös asiakkaiden valinnanvara on kasvanut erilaisten sähkömuotojen ja hinnoittelujen suhteen. Yhtiöiden mielikuvitus hinnoittelussa on kasvanut ja asiakkaalla on entistä enemmän valinnanvaraa. Asuinpaikalla saattaa olla sähköenergian hinnan kannalta myös merkitystä, sillä jotkut kunnat saattavat myydä sähköä asukkailleen halvemmalla kuin naapurikunnan asukkaille. Halvemmalla sähkönmyynnillä kunnan tarkoituksena on houkutella asukkaita ja yrityksiä kuntaansa, ei voiton tekeminen sähköllä.

Kolmas osuus sähkölaskusta koostuu veroista. Suomessa valtio saa kahdenlaista veroa sähköstä, ensimmäinen vero on sähkövero ja toinen on arvonlisävero. Sähkövero eli valmistevero on vero, jota sähköverkkoyhtiöt maksavat, huoltovarmuusmaksun lisäksi. Kuluttajille tämä näkyy maksujen lisänä ja ne pitäisi olla eritelty sähkölaskussa. Sähköveroa peritään kaikesta sähköstä, sähköntuotantomenetelmiin katsomatta. Arvonlisäveroa kuluttaja puolestaan maksaa kuluttamansa sähkön mukaan, ja sen perii yritys, joka myy sähköenergian. Arvonlisäveron suuruuden päättää eduskunta, ja se on ollut 24 % vuodesta 2013 lähtien. Sairaaloiden varavoima, junien omat sähköntuottojärjestelmät, sähköverkon ulkopuoliset alle 2 MW:n voimalat ja sähkö, joka kulutetaan voimalaitoksen sähkön ja lämmön tuotannon omakäyttölaitteissa on vapautettu sähköverosta.

Erilaiset sähkösopimustyypit

Toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus tehdään asiakkaan ja sähkönmyyjän välillä niin, että asiakkaan puolesta irtisanomisaika on kaksi viikkoa ja myyjän puolesta irtisanomisaika on kuukauden. Myyjä on toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksessa velvollinen ilmoittamaan mahdollisista hinnanmuutoksista ennen niiden voimaantuloa. Sähkön hinta voi siis vaihdella markkinatilanteen mukaan tässä sopimuksessa, joten asiakkaan pitää pysyä hereillä myyjän antamien hintailmoitusten suhteen. Toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus sopii asiakkaalle, joka kaipaa jatkuvaa ja huoletonta sopimusta. Huono puoli toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa on se, että asiakas saattaa unohtaa tarkistaa, voisiko sähköä saada halvemmalla muualta. Tämä sopimustyyppi sopii kuluttajille, jotka haluavat mahdollisimman helpon ja jatkuvan sähkösopimuksen.

Määräaikainen sopimus tehdään tietylle ajanjaksolle voimassaolevaksi myyntisopimukseksi. Ajanjakso voi olla esimerkiksi vuoden, jolloin hinta pysyy kiinteänä koko ajan. Määräaikaista sähkösopimusta ei voi irtisanoa, eikä sähkönmyyjää voi vaihtaa yleensä kesken sopimuskauden. Sopimusehdoissa on määritelty missä tilanteissa sopimuksen irtisanominen on mahdollista. Joissakin tapauksissa esimerkiksi muutto voi olla riittävä syy sopimuksen irtisanomiselle. Poikkeuksena ovat sopimukset, jotka on tehty yli kahdeksi vuodeksi, sillä kuluttaja voi irtisanoa yli kahden vuoden määräaikaiset sopimukset, kunhan sopimuksen tekemisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta. Määräaikaisen sopimuksen etuna on hintojen muuttumattomuus sopimuskauden aikana, ja tämä sopimustyyppi sopii kuluttajalle, joka tuntee oman kulutuksensa eikä halua suuria yllätyksiä sähkölaskuihin.

Pörssisidonnaisessa sähkösopimuksessa sähkön hinta muodostuu sopimuksessa määritellyn kaavan mukaan. Suomi kuuluu Pohjoismaiden yhteiseen pörssiin. Yleisemmin se on sidottu Pohjoismaiden sähköpörssi Nord Poolin vuosimarkkinahintaan. Nord Poolin hinnat vaihtuvat tunneittain. Pörssisidonnaisessa sähkösopimuksessa ei myyjän tarvitse ilmoittaa asiakkaalleen hintojen muutoksista, vaan asiakas on sitoutunut maksamaan pörssihinnan. Pörssihinnan lisäksi asiakas maksaa perusmaksun sekä mahdollisen välityspalkkion. Asiakas voi irtisanoa pörssisidonnaisen sähkösopimuksen kahden viikon irtisanomisajalla. Pörssisidonnainen sähkösopimus on edullinen ja hyvä kuluttajalle silloin, kun sähköä saa halvalla, mutta se on kallis silloin kun sähkön markkinatilanne on kiireinen. Pörssisidonnainen sähkösopimus sopii asiakkaalle, joka haluaa ja pystyy seuraamaan markkinatilannetta ja pystyy elämään sen vaihteluiden mukaan.

Sähkösopimustyyppien hyvät ja huonot puolet

Sähkösopimustyyppien hyvät puolet

  • Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanominen ja kilpailuttaminen on helppoa
  • Määräaikaisen sopimuksen hinta pysyy samana koko sopimuskauden ajan
  • Pörssisidonnaisen sähkön hinta on sähkön markkinahinta

Sähkösopimustyyppien huonot puolet

  • Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen hinnanvaihtelu saattaa jäädä kuluttajalta huomaamatta
  • Määräaikaista sopimusta ei voi välttämättä irtisanoa ennen määräajan kulumista
  • Pörssisidonnaisen sopimuksen sähköhinta muuttuu tunneittain, joten hinnan tarkasteleminen saattaa olla haastavaa

Mikä on sähkön alkuperätakuu ja miten sähkön alkuperä vaikuttavat hintaan?

Sähkön alkuperä kertoo, miten sähkö on tuotettu. Lain mukaan sähkön myyjän on ilmoitettava vähintään kerran vuodessa myymänsä sähkön alkuperä. Myyjä voi tehdä ilmoituksen joko sähkölaskussa tai laskun liitteissä tai myynninedistämisaineistossa. Ilmoituksessa on energialähteiden osuus jaoteltava fossiilisiin energialähteisiin, uusiutuviin energialähteisiin tai ydinvoimalla tuotettuun sähköön. Sähkön myyjän pitää varmentaa myymänsä sähkö alkuperätakuulla, jos myyjä mainostaa sähkönsä olevan uusiutuvista energialähteistä tuotettua. Sähkön alkuperätakuu tarkoittaa sähköä, mikä on tuotettu uusiutuvalla energialla. Sähkön alkuperätakuita myönnetään Finextran toimista sähkölle, mikä on tuotettu joko tuulivoimalla, aurinkovoimalla, vesivoimalla, biomassalla, ilmalämpöenergialla, geo- ja hydrotermisellä energialla tai valtamerienergialla. Energiavirasto valvoo lain noudattamista, joten kuluttaja voi olla varma sähkönsä alkuperästä.

Jos asiakas haluaa, esimerkiksi eettisistä syistä, tietyllä tavalla tuotettua sähköä, on sähkön tietyn alkuperän valitseminen mahdollista useimmilla sähköyhtiöillä. Sähköyhtiöiden kilpailun kovetessa, on monelle sähköyhtiölle kilpailuvalttina ympäristöystävällisen sähkön tuottaminen kuluttajille, jotka ovat ympäristötietoisia. Sähköntuottajalle alkuperätakuiden hankkiminen on vapaaehtoista, mutta se on niin hyvä kilpailuvaltti sähköyhtiöiden keskuudessa, että ympäristöystävällisen energian tuottajat siitä tuskin vaikenevat. Vihreän sähkön kysyntä on ollut viime vuosikymmeninä kovassa nousussa, ja se jatkaa nousuaan kovaa vauhtia kotimaan markkinoilla. Usein uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettu sähkö on hieman kalliimpaa kuin fossiilisia polttoaineita tai ydinvoimaa käyttämällä tuotettu sähkö. Ydinvoimalla tuotettu sähkö on hiilidioksidipäästötön ja sen elinkaaren aikaiset päästöt ovat samaa tasoa kuin tuuli-, vesi-, ja aurinkovoimalla tuotetulla sähköllä

Vihreän sähkön tuotannolla on huomattavat ympäristövaikutukset parempaan suuntaan. Energiateollisuuden mahdollisuudet ilmastonmuutosta vastaan taistelemisessa ovat huomattavat, ja mitä useampi asiakas valitsee vihreän sähkön, sitä enemmän energiateollisuus haluaa sitä tuottaa. Yksi energiateollisuuden tärkeimmistä tavoitteista on fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopuminen, mikä on useiden energiamuotojen lisääntymisen vuoksi mahdollista tulevaisuudessa. Suomen luonnonsuojeluliitto on sertifioinut EKOenergian tuotannon, mikä menee vielä pitemmälle kuin sähkön alkuperätakuu. EKOenergiassa on huomioitu sähköntuotantolaitosten laajemmat ympäristövaikutukset. Lisäkustannukset kuluttajalle ympäristöystävällisen sähkön tuotannon valitsemisessa ovat muutaman euron luokkaa kuukausittain, mikä on pieni hinta kuluttajalle, mutta suuri asia ympäristölle. Jos sopimuksessa lukee sähkön alkuperästä sekasähkö, se on tuotettu halvimmilla mahdollisilla tavoilla, eikä sähkön alkuperää yleensä määritellä sopimuksessa

Mitä ovat kuukausimaksullinen ja kuukausimaksuton sopimus?

Kuukausimaksuton sähkösopimus on perusmaksuton sopimus. Kun sähkön vuosikulutus on vähäistä, muodostuu kuukausimaksuista oleellinen osa sähkölaskun lopullista summaa. Sähköä vähän kuluttavan kuluttajan kannattaa harkita kuukausimaksutonta sähkösopimusta. Esimerkkinä jos sähkön kulutus on 1000 kwh vuodessa ja energian hinta on 4,84 snt/kwh ja kuukausimaksu on 3,84e, tulee sähkölaskun loppusummaksi 94,84e vuodessa. Ilman kuukausimaksua vuoden sähkölaskun loppusummaksi tulisi alle 50e, joten vuositasolla säästöä kertyy yli 40e. Yleensä sähkön vuosikulutus on vähäistä yksiöissä ja kaksioissa tai vapaa-ajanvieton paikoissa kuten mökillä. Jos mökki on vain kesäkäytössä, kuukausimaksuton sähkösopimus on järkevin sopimus vaihtoehto ja se saattaa olla jopa halvempi kuin sähkön katkaiseminen talveksi ja uudestaan yhdistäminen kesäksi.

Kuukausimaksullinen sähkösopimus on sopimus, missä asiakas maksaa kuukausittain ennalta sovitun määrän sähköstä, vaikkei hän käyttäisikään sähköä niin paljon kuin sopimuksessa sallitaan. Kuukausimaksullista sähkösopimusta voi verrata eri puhelinoperaattoreiden kuukausimaksullisiin puhelinpaketteihin. Kuukausimaksullisessa sähkösopimuksessa asiakkaan sähkönkulutus arvioidaan ja arvioinnin perusteella hänet laitetaan kulutusluokkaan, joka vastaa kulutusta. Esimerkiksi sopimuksessa voidaan määritellä että 12 kuukaudessa asiakas saa kuluttaa enintään 2000 kilowattituntia sähköenergiaa vuodessa. Jos hän kuluttaa vähemmän, ei sitä korvata asiakkaalle, mutta jos hän kuluttaa enemmän, sähköyritys voi, jos sopimuksessa niin mainitaan, laittaa asiakkaan seuraavaan kulutusluokkaan, jonka kuukausimaksut ovat korkeammat. Kuukausimaksullinen sopimus sopii niille kuluttajille, jotka tuntevat oman sähkönkulutuksensa hyvin tarkasti.

Molemmissa sähkösopimusmuodoissa, kuukausimaksuttomassa ja kuukausimaksullisessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Molemmat paketit sopivat kuluttajille, jotka tietävät oman sähkönkulutuksensa tarkasti. Kuukausimaksuton kuluttaja tietää, että hänen käyttämänsä sähkön määrä jää vuodesta toiseen pieneksi tai että sähkön käyttö ei ole jatkuvaa, vaan siinä on kuukausien käyttämättömyysjaksoja. Esimerkiksi mökkien kesäkäyttäjät ovat oiva kohderyhmä kuukausimaksuttomalle sopimukselle. Kuluttaja, joka haluaa kuukausimaksullisen sähkösopimuksen, täytyisi olla myös tietoinen omasta sähkönkulutuksesta, että hän ei päädy maksamaan joka kuukausi sähköstä, jota hän ei käytä. Kuukausimaksullinen sähkösopimus on selkeä ja asiakas pystyy sen ansiosta budjetoimaan omat menonsa, kun hän tietää tarkasti mitä hän joutuu sähköstä maksamaan joka kuukausi.

Mitä snt/kwh tarkoittaa sähkön hinnassa?

Sähkösopimuksesta ja sähkölaskusta yksikkö snt/kwh on tuttu näky, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa käytännössä? Yksinkertaisesti selitettynä kWh on energian mittayksikkö ja snt/kwh tarkoittaa senttiä per kilowattitunti. Yksi kilowattitunti maksaa normaalisti 5-7 senttiä, tosin hinta riippuu sähkön alkuperästä ja sähkösopimuksen tyypistä. Paljonko yksi kWh on sitten rahassa mitattuna? Esimerkiksi jääkaappi kuluttaa vuorokauden aikana, jääkaapin tehosta riippuen, noin 0,3-0,8 kWh, mikä tarkoittaa rahassa noin 4,8-12,8 senttiä. Se tuntuu pieneltä summalta, mutta kun sen kertoo vuoden jokaiselle päivälle, voi eroa jo pelkästään jääkaapin vaihdolla tulla huomattavia summia. Yksi keino sähkön säästämiselle onkin hankkia mahdollisimman energiatehokkaita teknisiä laitteita, varsinkin ne laitteet, jotka ovat käytössä päivittäin.

Yleis-, aika-, yö- vai kausisähkö?

Yleissähkö on sopiva sähkömuoto kuluttajille, joiden sähkönkäyttö on vähäistä. Yleissähkössä hinta on aina sama riippumatta vuorokauden- tai vuodenajasta. Yleisimmät yleissähkönkäyttäjät asuvat kerrostalossa, jossa asunnot lämpiävät kaukolämmöllä tai omakotitalon omistajat, jotka käyttävät maakaasua tai öljyä talon lämmitykseen. Aikasähkö tunnetaan myös termeillä yösähkö tai kaksiaikasähkö. Aikasähkössä on olemassa kaksi energian hintaa: päivä- ja yösähköhinta. Aikasähkö sopii kuluttajille, jotka käyttävät suuren osan sähköstään yöaikaan. Yöaikaan käytetty sähkö on huomattavasti edullisempaa kuin päiväaikaan käytetty sähkö. Vuodenaika- tai kausisähkö sopii parhaiten kuluttajille, joiden sähkönkäyttö painottuu kesäaikaan, esimerkiksi maatilayrittäjät, joiden suuret, paljon sähköä syövät laitteet ovat käytössä kesäaikaan. Vuodenajansähkössä on siis kaksi eri hintaa kesälle ja talvelle.

Miten voin vaikuttaa sähkölaskun hintaan?

Ensimmäinen askel järkevän sähkösopimuksen tekemiselle on tutkia omaa sähkön käyttöä, sillä tätä kautta selviää se, minkälaiselle sähkösopimukselle on tarvetta. Sähkönkäyttöä on helppo tutkia aikaisemmista sähkölaskuista. Sähkölaskut kannattaakin säilyttää pitemmälle ajalle niin, että talvi ja kesäajan kulutusta voi verrata keskenään. Kun oma sähkönkulutus ja tarve on tiedossa, on sähköyhtiöiden kilpailuttaminen helpompaa. Sähkön kilpailuttaminen tapahtuu vertailemalla sähkötarjouksia. Sähkötarjouksia voi pyytää eri sähköyhtiöiltä esimerkiksi sähköpostilla. Kilpailuttamisen voi tehdä niin usein kuin haluaa, mutta jos vaihdat sähkön myyjää useammin kuin kerran vuodessa, voi paikallinen jakeluverkkoyhtiö periä maksun myyjän vaihtumisen vuoksi tehtävästä sähkömittarin lukemisesta. Kilpailuttaminen kannattaa kuitenkin tehdä usein, sillä jo vuodessa markkinatilanteet voivat muuttua paljonkin.

Usein kysytyt kysymykset

Mistä sähkön hinta muodostuu?

Sähkön hinta muodostuu sähkönverkkopalvelusta eli sähkön siirrosta, sähköenergiasta ja veroista.

Voinko olla varma sähkön alkuperästä?

Jos sähkönmyyjällä on alkuperäistodistus myymästään sähköstä, voi sähkön alkuperästä olla varma.

Onko sähkösopimuksen irtisanominen helppoa?

Määräaikaissopimuksen irtisanominen saattaa olla vaikeaa, mutta muiden sopimusmuotojen irtisanominen on helppoa.

Kannattaako sähkön kilpailuttaminen?

Sähkön kilpailuttaminen kannattaa, koska sähkön markkinatilanne ja hinnat muuttuvat jatkuvasti.

Miten voin vaikuttaa sähkölaskun hintaan?

Sähkölaskun hintaan voi vaikuttaa kilpailuttamalla sähkösopimus sekä omaa kulutustaan tarkkailemalla.

Onko halvin sähkö aina paras?

Toiselle kuluttajalle halvin sähkö ei ole välttämättä halvin kaikille kuluttajille

@ Copyright2020 https://www.kilpailutasahkosopimus.fi